Konsensus merkitsee jonkinasteista yksimielisyyttä päätöksenteossa. Senkin syntyminen edellyttää, että hallituksen jäsenet tekevät yksimielisyyteen tähtäävän päätöksenteon tavoin keskustelun aikana myönnytyksiä, vastamyönnytyksiä ja kompromisseja. Konsensus voi tarkoittaa usein sitä, että keskustelun tuloksena päädytään kompromissiin eli vertauskuvallisesti ”pannaan kirkko keskelle kylää”. Se on harvoin kenenkään kannalta ihanteellinen ratkaisu. Konsensuspäätöksessäkin siis otetaan huomioon jäsenten erilaiset näkemykset ja ne sisällytetään […]

Yksimielisen päätöksen tekeminen voi olla raskasta. Tällainen päättäminen onkin päätöksenteon muodoista vaativin. Se edellyttää päätöksen muokkaamista keskustelun kautta sellaiseksi, että kaikki jäsenet ottavat kantaa omana itsenään ja kaikkien ryhmän jäsenten näkökulmat tulevat mahdollisimman hyvin otetuiksi huomioon. Samoin se edellyttää luovien vaihtoehtojen kehittelyä. Vaikka tämä vie aikaa, sen merkittävänä etuna on päätökseen sitoutuminen. Yksimielinen päätöksenteko voi […]

Päätöksenteko on prosessi. Siinä erilaisista vaihtoehdoista valitaan jokin – paras, toimivin, miellyttävin, helpoin – toteutettavaksi. Laadukas päätöksenteko edellyttää on, että asiaa argumentoidaan monipuolisesti. Jotta pystyttäisiin tekemään hyviä päätöksiä, on välttämätöntä löytää myös vasta-argumentteja ja on tarkasteltava myös valittavan ratkaisun mahdollisia ongelmia. Päätöksenteko ei siis ole vain vaihtoehdon valitsemista vaan jonkin asian valitsematta jättämistä. Vasta-argumenttien puuttuminen […]

Hallituksen jäsenet vaikuttavat eri tavoin toisiinsa ja samalla vaikuttuvat itse kumppanien käyttäytymisestä. Robert C. Cialdinin ym (2008 ja 2009) tutkimuksiin perustuvina seuraavassa käsitellään keskeisiä vaikuttamiskeinoja hallituksen jäsenten toiminnassa. Vastavuoroisuus Kun hallituksen jäsen tai kokouksen valmistelija auttaa toista tämän arvostamalla tavalla, tässä syntyy yleensä kiitollisuuden velan tunne. Avun saaja haluaa tietoisesti tai myös ei-tietoisesti vapautua tunteesta […]

Tunteet ovat läsnä ihmisten valmistautuessa kokoukseen, sen aikana ja niiden jälkeisissä tilanteissa. Tunteet vaikuttavat ajatteluun ja päinvastoin. Tunteet suojelevat haitallisilta asioilta ja tapahtumilta. Samalla ne vaikuttavat siihen, miten ihmiset asennoituvat asioihin ja miten paljon he ponnistelevat jonkin tavoitteen saavutamiseksi. Tunteet ovatkin tilannearvioita siitä, minkä merkityksen annamme käsillä olevalle tilanteelle oman elämämme kannalta (Mattila 2006). Jos […]

Intuitio vaikuttaa päätöksenteossa. Herbert Simonin mukaan (Kahneman 2012) intuitiolla tarkoitetaan seuraavaa: ”Tilanne on antanut vihjeen, vihjeen ansiosta asiantuntija saa muistiin tallentaman informaation käyttöönsä ja informaatiosta saadaan vastaus. Intuitio ei ole enempää eikä vähempää kuin tunnistaminen.” Yksinkertaistaen: ihminen tietää jonkin asian tietämättä, miten hän sen tietää. Intuitio on yksi tapa tietää auktoriteetti-, kokemus- ja päättelytiedon ohella. […]

Ongelmanratkaisu ja päätöksenteko ovat pintapuolisesti ajateltuna järkevää toimintaa: ongelman määrittelyä, päätöksenteon kriteerien, niihin vaikuttavien tekijöiden ja painotusten määritystä, vaihtoehtojen luomista, kunkin vaihtoehdon arvioimista asetettujen kriteerien perusteella, ihanteellisen päätöksen tekemistä käyttäen järkiperäistä päättelyä ja lopullisen päätöksen onnistunutta toimeenpanoa. Tiedon hankintaan, tulkintaan, analysointiin, valintaan, muokkaamiseen ja esittämiseen liittyy kuitenkin monenlaisia harhoja, vääristymiä ja vinoumia. Suuri osa ajattelustamme […]

Jotkut meistä korostavat päätöksenteon järkiperäisyyttä tiedostamatta tarkoin itsekään, mitä he sillä tarkoittavat. Voimme sanoa, että ”Tässä asiassa kannattaa nyt toimia kaikin puolin järkevästi.” Yleensä tällä viittaamme järjen käyttöön, objektiiviseen ja neutraaliin asioiden lähestymistapaan, analysoimiseen, fokusoimiseen ja loogiseen päättelyyn. Tällaisella ajattelulla ja ongelmanratkaisulla pyritään hankkimaan käsitteellistä tietoa ja lähestymään asioita tavoitteena oikea ratkaisu. Järjen käyttöön liittyy […]

Päätöksenteko on joissakin asioissa helppoa ja joissakin erityisen vaikeaa. Ratkottavina on myös niin sanottuja pirullisia ongelmia. Helppoja asioita ovat rutiiniluontoiset päätökset kuten kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Vaikeissa päätöksissä on monenlaisia asiaan vaikuttavia tekijöitä. Nämä päätökset voivat vaikuttaa eri tahoihin eri tavoin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kaikkia mahdollisia vaikutuksia ei pystytä ottamaan etukäteen huomioon. Ne voivat […]

Jokaisella kokouksiin osallistuvilla on kokemuksia siitä, ettei omasta mielestä loistava idea ole saanut hallituksessa tarvittavaa tukea ja hyväksyntää. Läheskään aina ei ole kysymys siitä, ettei idea olisi hyvä. Syyt voivat olla muissa tekijöissä. Seuraavista tavoista voi olla apua ehdotusten tekemisessä. 1 Oikea ajoitus. Tee ehdotuksesi heti siinä vaiheessa, kun asia, jota ehdotuksesi koskee, on otettu […]