Vaihtoehtoja arvioidaan suhteessa sovittuihin valintakriteereihin. Tällöin keskeistä on kunkin vaihtoehdon myönteisten ja kielteisten puolien, merkityksen ja mahdollisten vaikutusten pohdinta sekä arviointi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Yhtä tärkeää on harkita seuraavia asioita: tukeeko järjestön kulttuuri asiaa, onko organisaatiossa tarvittavaa osaamista ja onko organisaatio valmis toteuttamaan päätöksen, mistä asioista ratkaisu vaatii ihmisiä luopumaan sekä ketkä voittavat ja […]

Ideointivaihe eli ratkaisuvaihtoehtojen tuottaminen tapahtuu vasta valintakriteerien valitsemisen jälkeen. Kriteerien pitää heijastella sitä, millaisia ratkaisuvaihtoehtoja ryhdytään hakemaan. Kriteerit ovat tienviittoja. Järjestöissä, joissa palkatut toimihenkilöt valmistelevat hallituksen päätettävät asiat, valmistelijoiden on tärkeää tietää kriteerit, joilla päätösvaihtoehtoja arvioidaan. Tältä pohjalta he valmistelevat erilaisia vaihtoehtoja päätösten pohjaksi. Vaihtoehtojen tuottamisessa voidaan hyödyntää erilaisia luovia työmenetelmiä kuten vaikkapa aivoriihtä tai […]

Järjestön tavoitteiden tarkoituksena on ohjata hallituksen ja muiden toimijoiden toimintaa. Tämä onnistuu vain silloin, kun valittavia vaihtoehtoja ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan etukäteen asetetuilla mittareilla tai muulla luotettavalla tavalla. Mittarien avulla nähdään, toteutuuko toiminta tarkoitetulla tavalla ja missä asioissa esiintyy poikkeavuuksia. Samalla voidaan arvioida poikkeamisen syitä ja seurauksia, jotta voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Eri päätösvaihtoehtojen kriteereiden […]

Jos ongelmaa ryhdytään ratkaisemaan hätäisesti tunnistamatta ja määrittelemättä sitä ensin kunnolla, voidaan joutua ojasta allikkoon. Kaikki hallituksen jäsenet eivät välttämättä tunnista tilanteessa mitään ongelmaa, jota pitäisi yhdessä ryhtyä ratkomaan. Tilanne voi myös olla sellainen, ettei asialle kannata edes yrittää tehdä mitään sillä hetkellä tai ettei ongelmaa yksinkertaisesti pystytä ratkomaan omin päätöksin. Seuraava lausuma kuvaa hyvin […]

Jokainen hallituksen jäsen tarvitsee autonomiaa ja samalla tunnetta ryhmään kuulumisesta. Kaikki ovat riippuvaisia toinen toistensa toiminnasta. Riippuvuudesta seuraa keskinäisen myötäelämisen välttämättömyys. Kukaan hallituksen jäsen ei pääse tavoitteisiin saamatta tukea ja apua toisilta ihmisiltä. Vastavuoroisesti kunkin on toimittava itse toisten ja yhteiseksi hyväksi. Hallituksen jäsenten ja muiden kokouksiin osallistuvien toinen toisilleen antamalla sosiaalisella tuella on tärkeä […]

Jokaiseen järjestöön on muodostunut toimintaa ohjailevia sääntöjä tai normeja siitä riippumatta, onko ne ilmaistu kirjallisesti vai ei. Ne ovat osa järjestökulttuuria, joka on näkymättömissä ja ilmentää järjestön syvärakennetta. Kulttuuri liittyy ihmisten uskomuksiin, havaintoihin ja käyttäytymiseen. Kulttuuri näkyy muun muassa kielessä ja puheessa, tarinoissa, symboleissa ja käyttäytymissäännöissä. Se voi olla vahvaa, heikkoa tai jotakin siltä väliltä. […]

Hallituksessa pitkään toiminut tai itseään vahvana asiantuntijana pitävä ihminen saattaa ajatella, että neuvon pyytäminen osoittaa omaa heikkoutta, kokemattomuutta tai muuta kielteiseksi käsitettävää asiaa. Neuvoa pyytävät arvioidaan kuitenkin pätevimmiksi kuin ne, jotka eivät sitä pyydä. Neuvon kysyminen on erittäin tehokas tapa vaikuttaa toisiin ihmisiin. Se merkitsee oman haavoittuvuuden paljastamista eli sitä, ettei itse tiedä läheskään kaikkea […]

Hallituksen jäsen, asioiden valmistelija ja muu kokoukseen osallistuja heijastelee omia ajattelumallejaan kokoukseen valmistautuessaan, sen aikana ratkaisua hakiessaan ja tehdessään sekä päätöksiä selvitellessään ja niitä puolustaessaan. Ajattelu näkyy myös suhtautumisessa riskinottoon, vaikka siihen toki vaikuttavat monet muutkin asiat. Amerikkalaisen psykologian professori Carol Dweckin (2006) esittämässä mallissa ajattelua, kasvua ja kehitystä kuvataan kahdella ulottuvuudella: muuttumattomuuden (fixed mindset) […]

Yhtenä keinona virittää rakentavan kriittistä keskustelua on sopia paholaisen asianajajan käytöstä kokouksessa, jossa on käsittelyssä vaikeita asioita ja jossa asioiden monipuolinen käsittely on tärkeää. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdelle henkilölle annetaan lupa kysyä millaisia kysymyksiä tahansa ja haastaa kokouksessa esillä olevia ehdotuksia ja näkökantoja. Kun hänen ei tarvitse pelätä kielteisiä seurauksia, hän voi auttaa tarkastelemaan […]

Vaikka hallituksen kaikki jäsenet ja muut kokouksen osallistujat ovat paikalla kokouksessa, kaikki eivät ole aina aidosti läsnä. Jonkun oli vaikea keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, jolloin hän menettää sen, mitä juuri sillä hetkellä tapahtuu. Tämä voi näkyä monella tavalla. Hän vilkuilee koko ajan kännykkäänsä ja välillä vastailee sähköposteihin. Hän ei kuuntele loppuun asti, mitä muut sanovat, […]