Ristiriidoilla on taipumuksena mutkistua ja kasvaa sitä mukaa, mitä pitempään ne saavat muhia ja kehittyä. Aluksi ilmassa saattaa ilmetä vain pientä väreilyä. Se voi näkyä vaikka siinä, että toinen hallituksen jäsen ei tervehdi tai välttelee keskustelua. Sanaton viestintä kertoo monesti enemmän kuin julkilausutut sanat. Kollega saattaa kysyttäessä sanoa, että kaikki on hänen mielestään hyvin. Jos […]

Joka kerta, kun uskallamme asettaa rajoja jonkun toisen toiminnalle, annamme tilaa mahdollisille ristiriidoille. Omaa asennoitumistamme asioihin ja ihmisiin kuvaa vahvasti se, miten koemme tällaiset tilanteet tunnetasolla. Virheellisenä oletuksena voi olla, että meillä menee aina hyvin tai pitäisi mennä niin erinomaisesti. Tunteiden avulla voidaan vaikuttaa toisiin ihmisiin hyväksyttävällä ja kannatettavalla tavalla. Silloin tunteet toimivat yhtenä vaikuttamisvälineenä […]

Ristiriitaiset tavoitteet nousevat myös erilaisesta taustastamme ja yksilöllisestä elämänkokemuksestamme. Tilannekin vaikuttaa: jäsenet pyrkivät eri tilanteissa erilaisiin päämääriin ja tavoitteisiin. Ristiriitojen syynä voi olla se, että järjestön kulttuuriin on vakiintunut sellaisia käyttäytymismalleja, jotka estävät käsittelemästä asioita ja ongelmia pinnallista tasoa syvemmältä ja auttavat siten näennäisesti selviytymään vastakkainasettelulta ja kiusallisiksi koetuilta tilanteilta. Tällaiset estävät kehät haittaavat ongelmien […]

Ongelmat hallituksen toiminnassa voivat ilmetä monin tavoin. Hankaluudet voivat olla yksilölähtöisiä tai ne voivat liittyä kahteen yksilöön, yksilöön ja muuhun hallitukseen, hallituksen eri ryhmien välisiin suhteisiin, hallituksen jäsenten ja toimihenkilöiden suhteisiin tai hallituksen jäsenten ja valtuuston tai vastaavan jäsenten suhteisiin. Yksilölähtöiset ristiriidat Nämä voivat syntyä esimerkiksi siitä, että joku hallituksen jäsen tai muu kokoukseen osallistuva […]

Palautteen antamisen ja vastaanottamisen merkitystä voidaan korostaa ottamalla asia yhteisiin toiminnan pelisääntöihin.

Hal Plotkin (2005) ehdottaa palautteen antamisen helpottamiseksi kuuden askeleen menetelmää. 1 Yksilöi onnistumiset ja epäonnistumiset. Tämä tarkoittaa täsmällisyyttä. Jos joku on aina myöhässä, hänelle ilmoitetaan tarkat päivät ja myöhästymisten määrä epämääräisen ilmaisun sijaan (”sinulla on tapana myöhästyä kokouksista”). Sama koskee kehuja. Saajan on tärkeä tietoa, mistä häntä kehutaan. 2 Lopeta puhuminen ja ala kuunnella. Jos […]

Hyvää tarkoittava palaute kääntyy tarkoitustaan vastaan, kun palautteessa käytetyt sanat tai palautteen esittämistapa muuttavat viestin sisällön vastaanottajan näkökulmasta päinvastaiseksi, mitä palautteen antaja on kuvitellut sanoneensa. Palaute saa aikaan enemmän pahaa mieltä ja hämminkiä kuin tavoitteen suuntaista toimintaa. Näitä sanoja ovat erityisesti ”miksi”, ”mutta” ja ”toisaalta – toisaalta”. Miksi? Miksi -kysymys saa aikaan helposti selittelyä ja […]

Palautteella annetaan ja saadaan tietoa toiminnassa onnistumisesta. Sillä vaikutetaan tietoisesti tai huomaamatta toisen ihmisen ajatteluun, tunteisiin ja käyttäytymiseen. Aina ei tarvita sanoja. Pelkkä ilme tai ele voi kertoa sanoja enemmän siitä, mitä joku ajattelee toisen ehdotuksesta tai toiminnasta. Tavoitteena pitää olla, että palautteella lisätään ja vahvistetaan toisen ihmisen hyväksi havaittua toimintaa, vähennetään taikka ehkäistään epätoivottavaa […]

Ennen lopullisia päätöksiä kannattaa miettiä ja hakea vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten ymmärrämme ongelman? Onko meillä kaikilla samanlainen tai samansuuntainen käsitys ratkaistavasta asiasta? Onko meillä yhteiset ja selkeät tavoitteet? Olemmeko sopineet sovellettavista kriteereistä, luoneet ja arvioineet eri vaihtoehtoja. Onko ajankohta oikea päätöksenteolle? Mitä faktoja haemme ja miten? Onko asiassa kuultu niitä, joita asia välittömästi koskee? Mitkä […]

Joskus on madotonta saada yrityksistä huolimatta aikaan yksimielisyyttä tai konsensusta. Silloin turvaudutaan äänestykseen. ”Äänestämme tuiki harvoin. Yleensä vain henkilöitä valittaessa ja silloinkin satunnaisesti.” ”Puheenjohtajana olen oppinut, että päätöksenteko vaatii pitkää pinnaa. Turha kiirehtiä, kun valmiutta päätökseen ei ole eikä päätöksellä ole kiire. Mietitään rauhassa, miten asian voi esitellä eri muodossa. Monesti auttaa.” Äänestyksen saatetaan turvautua […]