Tulevaisuuden tutkimuksen professori Markku Wileniuksen (HS maaliskuu 2015: ”Tervetuloa vuorovaikutusyhteiskuntaan!”) mukaan tulevaisuuden yhteiskunta muodostuu työn, talouden, teknologian, ihmisten elämäntapojen ja sosiaalisten suhteiden vuorovaikutuksesta. Tämä kutsu koskee myös järjestöjä, jotka ovat kevään 2020 koronaepidemian vuoksi keskellä koko yhteiskunnan syvällistä murrosta. Muutokset ovat nopeita, ennalta arvaamattomia, monimutkaisia ja monin tavoin sidoksissa toisiinsa. Siksi järjestöjen johtaminen on entistä […]

Jokaisen kannattaa opetella antamaan palautetta. Kokouksessa puheenjohtajan kannattaa olla roolimallina. Mitä enemmän arvostavaa ja kannustavaa palautetta annetaan, sitä tärkeämmäksi osaksi toimintaa se tulee. Se, mihin kiinnitetään huomiota, lisääntyy. Julkisesti annetaan kiitosta ja muuta arvostavaa palautetta, korjaavaa tai henkilön omaan kehittymiseen liittyvä palautetta kahden kesken. Mikä onkaan mukavampaa, jos joku kehuu ideaa tai näkökulmaa tai saa […]

Jokin hallituksen kokous voidaan videoida kokonaan tai osittain ja katsoa sitten ensin ilman ääntä ja sen jälkeen kuunnella äänen kanssa, mitä kokouksissa tapahtui. Videota katsottaessa voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavia asioita: Miten istumajärjestys mahdollisesti kuvasi kunkin sosiaalista asemaa ryhmässä? Kunkin osallistujan kehon kieli kertoo paljon siitä, miten kukin toimii. Käytännössä äänentoistolaitteiden vuoksi paikkajärjestys voi olla määrätty […]

Puolivuosittain ja vähintään kerran vuodessa voidaan arvioida hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä esittelijöiden toimintaa. Arvio voidaan tehdä myös numeerisena siten, että numeeriseen arvoon lisäksi kirjoitetaan havainnot, joihin arvo (johtopäätös) perustuu. Arviointi tapahtuu nimettömänä. Kukin saa käyttöönsä itseään koskevat arviot. Samalla kannattaa muistaa se, että kaikenlainen arviointi määrittelee hallituksen jäsenille näiden liikkumatilan: tällainen olet hallituksen […]

Hallituksen jäsenten on pyrittävä ymmärtämään yhä paremmin toimintaympäristön muutoksia sekä jäsenistön käyttäytymistä, hankittava itse ja saatava järjestöltään toimintaan vaikuttavaa olennaista tietoa, ennakoitava tulevia tapahtumia, havaittava mahdollisia riskejä toiminnalle ja suodatettava tietoa voidakseen tehdä järjestöä ja sen jäseniä hyödyttäviä päätöksiä. Tässä tekoäly voi auttaa monin tavoin. Parhaimmillaan hallitus saa käyttöönsä esimerkiksi aikaisempaa kuvaavampia ja kattavampaa ennusteita […]

Järjestöissä voidaan käyttää chatbotteja eli botteja, jotka ovat virtuaalisia jäsenpalvelijoita. Ne on opetettu käsittelemään kirjoitettua tai puhuttua kieltä. Yksinkertaisimmillaan ne osaavat vastata ennalta rajattuihin kysymyksiin, jotka niille on ohjelmoitu ja joihin on annettu kirjalliset tai suulliset vastaukset. Ne myös oppivat asiakaspalvelijoilta koko ajan uutta silloin, kun järjestön toimihenkilöt käyvät läpi botissa käytyjä keskusteluja ja kun […]

Tekoälystä puhuttaessa käsitellään koneoppimista, neuroverkkoja ja syväoppimista. Koneoppiminen on päätöksenteon automatisoimista. Siinä algoritmeja käyttäen yhdistellään dataa, koodia ja eri analyysimenetelmiä. Sen perustana on pitää olla riittävä tietovarasto, joka täydentyy koko ajan ja joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen. Tämä merkitsee sitä, etteivät jäsenmäärältään pienet järjestöt pysty hyödyntämään koneoppimista samassa laajuudessa ja samalla tavalla kuin isot järjestöt. Koneoppimisen […]

Ristiriitojen syntymistä voidaan ennakoida ja ratkaista ennakolta. Tämä tarkoittaa muun muassa perustehtävän selkiyttämistä, kunkin hallituksen jäsenen itsetuntemuksen lisäämistä, omien ajattelumallien pohtimista, epävirallista yhdessäoloa, toimivaa palautekulttuuria ja nopeaa puuttumista asioihin. Perustehtävän selkiyttäminen Hallituksen kannattaa aika ajoin keskustella hallituksen perustehtävästä ja siitä, mitä se edellyttää kultakin hallituksen jäseneltä ja kaikilta yhdessä ryhmänä. Itsetuntemuksen lisääminen Mitä paremmin kukin […]

Ristiriitojen ratkomisessa asiaa kannattaa tarkastella osana hallituksen toiminnan arviointia ja kehittämistä. Tähän liittyvät olennaisesti johtaminen, yhteistyöjärjestelyt, tehtävien sisällöt ja roolit, työnjako, viestintä ja käytännön toimintatavat. Näkökulman laajentaminen koskemaan koko hallitusta auttaa siinä, ettei ristiriitatilanteita pyritä ratkomaan poppakonstein eikä vain ennakolta tarkoin määritellyin tekniikoin. Tällä tavalla pystytään kohdistamaan huomio hallituksen perustehtävään ja välttämään asioiden turha henkilöiminen. […]

Presidentti J. K. Paasikivi on sanonut, että kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Yksi tosiasia on se, ettei ristiriidoilta voi välttyä. Työyhteisöissä ne voivat koskea edellä kuvattuja asioita tai tilanteita. Ristiriidasta on kysymys myös silloin, kun joidenkin hallituksen jäsenten on vaikea ilmaista itseään sellaisissa tilanteissa, joissa tulee tai on ounasteltavissa erimielisyyksiä hallituksen muiden jäsenten kanssa. […]