Mielipiteiden vaihto on keskeinen tekijä pyrittäessä laadukkaaseen päätökseen. Se ei yksin riitä. Vasta ehdotuksilla vaikutetaan lopputulokseen. Niiden tulisi nousta siitä mielipiteen vaihdosta, joka edeltää ehdotusten tekemistä. Mielipiteiden tulisi puolestaan perustua siihen tietoon, joka päättäjillä on käytettävissä. Laadukkaassa päätöksenteossa ehdotuksia arvioidaan jälleen mielipiteen vaihdon kautta. Samanmielisyyden ja erimielisyyden osoittaminen palvelee päätöksentekoa. Erilaiset mielipiteet ovat tärkeitä. Sitä […]

Kyseleminen, tarkennusten pyytäminen ja aktiivinen kuuntelu ovat tärkeä osa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kysymällä erilaisia kysymyksiä osoitat mielenkiintoa toisten esittämille asioille saat selville toisten näkemyksiä, mielipiteitä, tarpeita, asenteita, uskomuksia, unelmia, toiveita, huolenaiheita, tunnemaailmaa ja muita tärkeitä asioita pystyt kriittisillä kysymyksillä kyseenalaistamaan jonkun ajattelun ennakko-oletuksia saat toiset ajattelemaan ja mahdollisesti tarkistamaan kantaansa kysymällä tarkennuksia saat muut pohtimaan […]

Kokoustoiminnan säännöllinen arviointi tarjoaa mahdollisuuden tarkastella osallistujien erilaisia rooleja ja antaa toinen toisilleen palautetta. Tavoitteena on kokoustoiminnan elävöittäminen sekä yhteistyöhakuinen ja tuloksellinen toiminta. Lue lisää Vaikuta järjestösi hallituksessa -verkkokurssin käsikirjasta.

Ihmiset osallistuvat omaksumiensa tavanomaisten rooliensa mukaisesti keskusteluun. Jotkut kiinnittävät huomiota ihmisten välisiin suhteisiin ja ilmaisevat positiivisia asioita kuten ystävällisyyttä tai samanmielisyyttä. Joku toinen toimii taas päinvastoin ja ilmaisee erimielisyyttä ja on epäystävällinen. Jotkut kiinnittävät huomiota hoidettaviin tehtäviin. Tällöin osallistuja aktivoi keskustelua kysymällä muiden mielipiteitä ja hakemalla ehdotuksia. Hän tekee itsekin aloitteita ja ehdotuksia sekä antaa […]

Ihmisillä on kokouksessa erilaisia rooleja. Jotkut tekevät mielellään aloitteita ja kannattavat muiden ehdotuksia. Jotkut tekevät tarkentavia kysymyksiä ja haluavat käydä periaatteellista keskustelua asioista. Jollakin voi olla epäilijän rooli. Hän pyrkii kyseenalaistamaan asiaa kuin asiaa ja välttämään näin päätöksentekoa. Joku on auktoriteettiuskoinen ja seuraan tarkasti puheenjohtajan tai muun hänen silmissään auktoriteettia edustavan ihmisen mielipiteitä. Hän ei […]

“Kuka tahansa hölmö kykenee laatimaan säännön, ja joka ainoa hölmö noudattaa sitä.” D. Thoreau Jokaisessa järjestössä noudatetaan toimintaa ohjailevia sääntöjä tai normeja siitä riippumatta, onko ne ilmaistu kirjallisesti vai ei. Ne ovat osa järjestökulttuuria, järjestön näkymätöntä syvärakennetta. Kulttuuri liittyy todellisiin arvoihin sekä ihmisten asenteisiin, uskomuksiin, havaintoihin ja käyttäytymiseen. Se näkyy muun muassa kielessä ja puheessa, […]

Kokousten valmistelu vaikuttaa suoraan päätösten laatuun. Mitä paremmin kokous on valmisteltu, sitä paremmat edellytykset on saada aikaan onnistuneita päätöksiä. Puheenjohtajana sinun kannattaa miettiä, kenelle annat minkäänlaisia valmistelutehtäviä, millä tavalla ohjaat valmistelua ja millaisista lähtökohdista valmistelijat tekevät esityksiään. Voit toki palauttaa asian aina uudelleen valmisteluun, mutta tämä ei voi olla pääsääntö. Muuten asiat lykkääntyvät ja ruuhkautuvat […]

Tehdessäsi parhaasi työssäsi voit kokea onnellisuutta. Voidessasi käyttää kykyjäsi ja osaamistasi parhaalla mahdollisella tavalla kasvatat motivaatiotasi ja kehität itseäsi. Voit kokea onnistumisten mukanaan tuomaa nautintoa, jolloin voit tuntea eläväsi joka solullasi. Mihaly Csikszentmihalyin  mukaan flow-kokemuksessa Päämääräsi ovat selkeitä. Ymmärrät tarkkaan, mitä sinun on tehtävä suoritus suoritukselta, tehtävä tehtävältä. Mielenkiintosi kohdistuu nimenomaan tehtävän laatuun suorituksesi aikana. […]

Sinulla on järjestöjohtajana käytössäsi monia vaikuttamiskeinoja eri tilanteisiin. Robert Cialdinin mukaan seuraavassa kerrottavat keinot ovat erityisen tehokkaita: Vastavuoroisuus. Aina, kun saamme toiselta ihmiseltä jonkin lahjan, palveluksen tai muuta itsellemme mieluisaa, meissä viriää tunne, että on meidän vuoromme tehdä jotakin ikään kuin vastapalveluksena tuolle ihmiselle. Haluamme vapautua kiitollisuudenvelasta. Puheenjohtajana sinulla on jatkuvasti mahdollisuuksia käyttäytymiseen, joka synnyttää […]

Julkisuus on osa monen järjestön ja sen puheenjohtajan arkea. Järjestöt eivät muiden yhteiskunnan toimijoiden tapaan voi hallita julkisuutta. Se on usein ennakolta arvaamatonta, yllätyksellistä ja monimuotoista. Jokin pieneltä vaikuttava asia nousee puheenaiheeksi, johon järjestön johdon on pystyttävä omilla kommenteillaan ja toiminnallaan vastaamaan. Vaikeneminen tai tapahtumien kieltäminen eivät auta näissä ja varsinkaan kriisitilanteissa. Päinvastoin ”en kommentoi” […]