Kokous- ja muihin vuorovaikutustilanteisiin sisältyy mahdollisuus käyttää viestejä, jotka tappavat ideoita ja vahingoittavat ihmisten välistä suhdetta ja yhteistyötä. Tällaisia kompastuskiviä ovat esimerkiksi seuraavat: kerrotaan vain, mitä ajatellaan, ja pidetään tunteet piilossa esiinnytään ylimielisesti kaikki tietävinä ja kaiken osaavina vähätellään muiden mielipiteitä ja ehdotuksia: ”Et voi olla tosissasi, kun ehdotat tuollaista. Jokainenhan tietää, ettei se toimi.” […]
Kuuntelu ratkaisee sen, miten hyvin kokouksen osallistujat onnistuvat vuorovaikutuksessa keskenään ja miten he kokevat voivansa osallistua. Kuuntelu on tärkeää, koska jokaisen ihmisen perustarpeena on halua tulla arvostetuksi, kuulluksi, ymmärtää toisia ja tulla itse ymmärretyksi. Hyvä kuunteleminen edellyttää empatian taitoa, kykyä eläytyä toisen ihmisen asemaan ja asioiden katsomista hänen näkökulmastaan. Aikalisä aivoille Kun joku vastustaa ehdotustamme […]
Kokouksen osallistujat vaikuttavat eri tavoin toistensa ajatuksiin, tunteisiin ja käyttäytymiseen. Vuorovaikutus tarkoittaa kolmea asiaa: se tapahtuu kahden tai useamman ihmisen välillä (vuoro), se on merkityksellistä (vaikutus) ja se on tekniikkojen käyttämistä (taito). Todellisuudessa vaikuttamista tapahtuu vuorottelemattakin nimenomaan sanattoman viestinnän välityksellä. Kysely on tärkeä osa vuorovaikutusta. Edellä on Kohdassa ”Erilaisia osallistumistapoja” käsitelty kysymistä nimenomaan osallistumisen näkökulmasta. […]
Osallistumistavoilla on tärkeä merkitys hallituksen päätöksenteon etenemiselle. Niillä voidaan viedä keskustelua eteenpäin. Jos kaikki käyttävät vain tunnealueelle tai ihmisten välisiin suhteisiin kohdistuvia osallistumistapoja, päätöksenteon eteneminen pysähtyy. Tyypillisempää kuitenkin lienee, että keskustelu perustuu tehtäväkekeiseen viestintään, jolloin ryhmän yhtenäisyydestä ja ilmapiiristä huolehtiminen unohtuu. Hallituksen toiminnan tukemisen ja hallituksen yhtenäisyyden kannalta on tärkeää, että jäsenet pyrkivät huolehtimaan tehtävän […]
Ihmisten käyttäytymisen piirteitä on kuvattu ja luokiteltu eri tavoin (ks. esim. Dunderfelt 2000 ja Wilson Learning). Eri mallit auttavat hahmottamaan keskeisiä käyttäytymispiirteitä. Kenenkään käyttäytyminen ei kuitenkaan ole yleensä puhtaasti minkään mallin kuvauksen mukainen. Kaswumallissa (Kaswu® 2014) ihmiset jaetaan ulkoisen, aistein havaittavan käyttäytymisen perusteella viiteen eri tyyliin: kehittäjiin, avartajiin, soveltajiin, warmistajiin ja uudistajiin. Tyylit määritellään kahdella ulottuvuudella. […]
Eri ihmisillä on erilainen temperamentti. Temperamentilla tarkoitetaan professori Liisa Keltikangas-Järvisen (2016) mukaan joukkoa ”synnynnäisiä taipumuksia tai alttiuksia, jotka selittävät ihmisen käytöstä ja ennen kaikkea käytöksessä ilmeneviä ihmisten välisiä eroja.Temperamenttipiirteet ovat hyvin pysyviä ja ilmenevät samoissa tilanteissa samanlaisina.” Temperamentilla on biologinen ja fysiologinen pohja. Se vastaa kysymykseen, miten ihminen tekee ja toimii. Temperamentti ei kerro siitä, […]
Osallistumistapoihin vaikuttaa olennaisesti se, miten asennoidumme eri tilanteissa ratkaistaviin asioihin ja kumppaneihin: haluammeko voittaa tai päätyä yhdessä yhteisiin tuloksiin. Asiaa voi havainnollistaa seuraavalla kuviolla: Hällä väliä -periaate eli välttely Jos ettemme arvosta päätöksenteossa sen paremmin tuloksia kuin ihmisten välisiä suhteita (erilaisia tarpeita, empatiaa, yhteistyötä), kaikki ratkaisut sopivat. Välttelemme päätöksentekoa. Luottamuksen syntymiselle, yhteistyölle ja yhteisille tuloksille […]
Kokouksessa osallistujat käyvät erilaista keskustelua. Keskustelu-kulttuuri vaikuttaa siihen, millainen keskustelu on kokouksessa suotavaa ja hyväksyttävää. Keskustelun ulottuvuuksia voidaan havainnollistaa alla olevalla kuviolla (Heikkilä ja Heikkilä 2001), jonka toisessa ääripäässä on raaka (tiukka) debatti, väittely, ja toisessa dialogi. Tiukassa väittelyssä puhuja keskittyy esittelemään ja puolustamaan vahvasti kantaansa. Hän haluaa voittaa ja on valmis vastustamaan toisten […]
Keskusteleminen edellyttää taitoa keskittyä oleelliseen. Taitoa on myös osallistua keskusteluun tilanteen vaatimalla tavalla monipuolisia osallistumistapoja käyttäen. Osallistumistavat tarkoittavat tapaa käyttää keskustelussa puheenvuoroja, joilla on erilainen tarkoitus ja tavoite tai tehtävä vuorovaikutuksessa. Pyrimme puheenvuoroilla erilaisiin tavoitteisiin. Kommentoimme, perustelemme, esitämme mielipiteitä tai faktoja, teemme tiivistyksiä tai pyrimme ilmaisemaan yhteisyyttä ja vaikuttamaan ilmapiiriin. Osallistumistavoilla on tärkeä merkitys sille, […]
Suunnittelu ja taustojen pohtiminen on keskusteluissa ja päätök-sentekotilanteessa ensisijaisen tärkeää. Mitä paremmin hallituksen jäsenet pystyvät vaihtamaan näkökulmia ja tarkastelemaan asioita myös täysin päinvastaisesta näkökulmasta kuin mikä ensiksi tulee mieleen, sitä paremmat edellytykset on päätyä oivallisiin ratkaisuihin, vaikka aluksi selvältä vaikuttanut ongelma saattaakin tuntua monimutkaiselta. Päätöksiin sitoutumisen kannalta on tärkeää, että jäsenet hyväksy-vät saavutetut tulokset ja […]
